Skip to content

    16.10.2017 — lukuaika 3 minuuttia

    Voiko ERP-hanke sittenkin onnistua ja pysyä budjetissa?

    Monessa yrityksessä suuri osa teknologiabudjetista kuluu ERP-järjestelmän ylläpitämiseen – räätälöidystä paketista syntyy iso lasku. Entä jos valmiit käytännöt ovatkin liiketoiminnallesi paras ratkaisu?

    Sujuva toiminnanohjaus on koko yrityksen liiketoiminnan ydin. Silti monissa suomalaisyrityksissä toimintaa ohjaa vanha legacy-järjestelmä tai vahvasti muokattu valmisohjelmisto, jonka punainen lanka on hukkunut räätälöintiviidakkoon.

    Tällainen alusta kuluttaa paljon aikaa ja rahaa. Se ei tee helpoksi kehittää tai integroida liiketoiminnan vaatimia nykyaikaisia toiminnallisuuksia ja tarjolla olevia uudentyyppisiä pilvipalveluita. Lopputulos ei palvele liiketoimintaa.

    Kallein – ja valitettavan yleinen – tapa toteuttaa uusi ERP-hanke, on tehdä yksityiskohtainen määrittely ”asiakkaan tarpeista”, jotka todellisuudessa perustuvat käytössä olevan järjestelmän ominaisuuksiin ja ”näin on aina tehty”-toimintatapaan. Tämän myötä alkaa usein hallitsematon räätälöinti, jota seuraavat ylipitkä projekti, pettyneet käyttäjät, häiriöt liiketoiminnassa ja iso lasku.

    Bonuksena yrityksen, ohjelmiston ja toimittajan maine saavat pahan kolauksen. Mutta kun järeä järjestelmä on luotu, niin vedetään vähän henkeä ja ryhdytään pitämään valoja päällä. Ei hyvä.

     

    Standardiratkaisujen hyödyt toiminnanohjauksessa

    Kuluttajajärjestelmissä ja myös yritysmaailman puolella onkin opittu hyödyntämään ohjelmistojen omia standardiratkaisuja. Tilanne kehittyy erityisesti pilvitarjonnan myötä.

    Toiminnanohjaus uusitaan useimmiten läpinäkyvyyden, yrityksen liiketoiminnan digitalisoinnin ja uusien asiakastarpeiden takia. Reagointikykyä tarvitaan yhä nopeammin muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi edellytyksenä on sujuva käyttöönotto sekä edulliset hankinta- ja kehityskustannukset.

    Näitä tavoitteita ei voi saavuttaa kuin hyödyntämällä valmisohjelmiston parhaita käytäntöjä. Standardiratkaisut varmistavat järjestelmän kehityksen sujuvuuden myös tulevaisuudessa.

    Vaikka monille kirjainyhdistelmä SAP voi kalskahtaa järeältä ratkaisulta ja vain isoille yrityksille sopivalta, soveltuu nykypäivän standardi S/4HANA-ratkaisu mainiosti myös keskisuurille ja jopa pienille toimijoille. Vuosikymmenten varrella kerrytetty merkittävä toiminnanohjauksen osaaminen hyödynnetään nyt uuden teknologian ratkaisuissa.

    SAPin HANA-teknologian mahdollistamat innovaatiot ja käytettävyys ovat omaa luokkaansa. S/4HANA-toiminnanohjaus ja järjestelmään mukaan aktivoitavat halutut SAP Best Practise -toiminnot (parhaat käytännöt) kattavat hyvin yrityksen perustarpeet. Tähän digitaaliseen ytimeen on helppo integroida SAPin tai muiden osapuolten tarjoamia pilvipalveluita tai laajentaa järjestelmää SAPin toimialaratkaisulla. Järjestelmä voi olla on-premise, sitä voidaan ajaa pilvipalvelussa tai se voi olla ns. hybridi.

     

    Euro on kova konsultti

    valmiiden ratkaisujen myötä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin kesto on kuukausia – ei vuosia. Näin myös projektikustannukset pysyvät kurissa ja lopputuloksena saadaan helposti ylläpidettävä ja kehitettävä standardiratkaisu. Jatkossa eurot voidaan käyttää järkevään kehittämiseen, eikä pelkkään valojen ylläpitoon.

    Pitkään ERP-bisneksessä mukana olleena olen vakuuttunut, että yhä useampi yritys on tulevaisuudessa valmis hyödyntämään standardiratkaisujen ja pilvipalveluiden ketteriä käyttöönottomenetelmiä. S/4HANA on nykyisille ja uusille SAP-asiakkaille kustannustehokas tapa siirtyä uuteen maailmaan.

    ERP, Liiketoiminnan ratkaisut, Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), toiminnanohjaus, Digitaalinen murros